Kohtaamisen arvoista.

Dieetti kesällä on vähän kaksi piippuinen juttu. Äkkiseltään ajattelin itse, että se olisi todella järkevä ja hyvä ajankohta. Minulla kun ei ole arjessa liikaa velvoitteita eikä tekemistä, joten liikuntaa pyöräilyn ja haahuilun merkeissä tulisi joka tapauksessa. Aikaa treenaamiseen ja puntilla olemiseen on myös niin paljon, kuin hermoston kuormittumisen pelon nimissä salilla tohtii olla.

 

En ole myöskään mikään auringonpalvoja, vaikka ruskea hipiä tätäkin muumia pukee huomattavasti paremmin, kuin kalkkunan haalea. En koe siis menettäväni mitään, kun harvinaisina lämpiminä päivinä en pääsekään grillaamaan itseäni rannalle pyyhkeen päälle. Voin grillautua fillarin selässä ihan yhtä hyvin – vaikkakin siinä käy yleensä niin, että vain käteni saavat väriä. Siksi näytänkin hihattomassa yleensä siltä, kuin minulla olisi ruskeat hanskat kahden tikun päissä.

 

 

Mutta sitten, jopa minun sosiaaliselle elämälle, on välillä tarjolla enemmän tai vähemmän velvoittavia asioita. Mökkireissu suvun tapaamisen merkeissä. Tupladääm, kun ottaa huomioon sekä dieetin että minun kykenemättömyyden olla (dieetillä) paikallaan. Mökit kun eivät tuppaa olemaan oman pihan pielessä, vaan meidänkin kohteeseen pitää kiltisti istua autossa tunti tolkulla. Sielläkään ei olisi luvassa mökkipolulla kirmaamista, vaan se suku kun ei tule puhutelluksi lenkillä, vaan kahvipöydän ääressä.

 

Siinä voi sitten itse tehdä sopivia kauppoja kieroutuneen mielensä kanssa, kuinka kovalla volyymillä siitä haluaa ottaa ahdistusta. Dieetti on nimittäin minunkin kohdalla täysin vapaaehtoinen juttu. Minulla ei ole kisojen deadlinea tai muuta hengittämässä niskaan. Muuta kuin omat vanhat peikot ja jästipäisyys.

 

Scott Abel sanoo mielestäni hienosti, kun hän sanoo ihmisessä pysyvän aina jotkin tavat ja piirteet, joihin hän on tottunut. Se kuitenkin ratkaisee, miten niihin reagoi. Minulle saattaa tulla paikallaan olemista ja liikkumattomuutta kohtaan parhaimmillaan aina kurjia ajatuksia ja fiiliksiä. Ne ajatukset ja tunteet eivät tee minusta kuitenkaan huonoa ihmistä. Eikä minun tarvitse niitä hävetä tai säikähtää. Päin vastoin voin yrittää oppia niistä ja ottaa ne vastaan.

 

 

Aivot ovat siitä jännä kapistus, että ne eivät tykkää tehdä kaavojensa vastaisesti ja reagoivat siihen ahdistuksena. Itseä voi kuitenkin koulia ja siedättää ottamaan tunteet vastaan ja opettamalla (mitkälie) synapsit kulkemaan uusia reittejä vanhojen kiitoteiden sijaan.

 

 

Huomatkaa, että tässä kaikessa puhun siis kauniista Suomen kesästä, rakkaista ihmisistä ja mökin rauhasta. Maisemista autossa ja hyvistä keskusteluista. Hyvästä mielestä siitä, kuinka on saanut nähdä ja kokea asioita. Sen kaiken jättäminen olisi järkyttävä selkävoitto jollekin yhdelle pahalle ololle, joka on vain ja ainoastaan minun omassa päässäni.

Ja näiden tuumien kunniaksi onkin kappaleiden välissä onneksi kuvia, eikä vain tyhjää tilaa.

Kaunista heinäkuuta!

Ilmianna asiaton kirjoitus

Yksi kommentti kirjoitukseen

  1. Chandler best salon near me kommentoi:

    Chandler best salon near me

    Kohtaamisen arvoista. | FAST SPACE

Jätä kommentti kirjoitukseen